Maalasin, ihan oikeasti.

Minä maalasin. Vihdoin viimein ihan oikeasti maalasin. Aloitin kun puolituinen kävi nukkumaan, jatkoin läpi kymppiuutisten, sään ja tulosruudun, ohi epämääräisen poliisisarjan ja vielä hämärämmän poliisikomedian. Puoli yhdeltä kristallinkirkkaat hermoni olisivat vielä halunneet jatkaa, mutta järjen ääni pakotti lopettamaan. Työpäivä kolkutti jo ovella. Kolme tuntia oli lentänyt kuin siivillä.

Olin zen-tilassa, keskittynyt mutta en jännittynyt. Maalaaminen oli vaikeampaa kuin muistin, paljon vaikeampaa kuin olin kuvitellut. Yritin päästä sinuiksi uusien välineideni kanssa. Ohentelin maaleja, kokeilin hankkimaani Liquitexiä, taivuttelin varovasti talouspaperia vasten kallisarvoisten W&N-sutieni soopelinkarvaisia jouhia.

Maalasin alkulämmittelyiksi laatikosta löytynyttä GW:n goblin shamaania sieltä sun täältä. Välillä maalin kuivumista katsellessani siirryin Tau Firewarrioriin. Kumpikin nappi sai epämääräisen määrän suttuisia kerroksia maalia vailla päätä ja häntää. Alkulämmittely jätti palon tehdä jotain haastavampaa. Kohotin nyrkin ilmaan, huusin, hiljaa mielessäni, nysväysmode engage ja kaivoin työjonostani Rackhamin Duelistin. Alkulämmittelyt riittäköön. Nysväysmodeni konkretisoitui Duelistin viittaan. Perusväri vihreä sai vuorotellen glaze-kerroksia ruskeaa varjostusta ja hieman minttuun taittunutta vaaleampaa highlightia.

Taistelin pitkään itseni kanssa laitanko kuvia edes näytille. Pohjamaalit ovat jostain syystä rakeiset, jälki on suttuista ja figutkin enemmän tai vähemmän wip. Laitan silti. Itseruoskinta kuuluu henkiseen kasvuun. Kun päästää häpeästi irti, voi päästä pitkälle.

Koska yleensä elämässä olen ajelehtija, päätin kerrankin olla oikeasti tavoitteellinen ja jakaa tämän projektin kahtia. Tavoitteenani on maalata laadukkaasti vähintään yksi pelikelpoinen ryhmä skirmish / border patrol -kokoiseen peliin jouluun mennessä. Tällä hetkellä vahvimpana ehdokkaana on Carnevale-joukkion luominen, mutta Warmachine/Hordes-unelmakin elää.

Toinen projektini koskee Ropeconia 2014 ja showcase maalausta. Virallinen tavoitteeni on maalata kolme entryä 'konin maalauskisaan, laadulla jota ei tarvitse hävetä. Ideoita on jo hautumassa. Molemmista osaprojekteista raportoin toki tässä blogissa, liittyväthän ne kiinteästi toisiinsa.


Gobbo, suttua ja sekundaa, mutta siinä on väriä. Se oli tärkeintä.

Pahoittelut kännykkäräpsyistä. Duelisti.

Jostain syystä pohjamaali on jäänyt hyvin rakeiseksi, harmittaa. Huolella gleisaamani blendit viitassa ovat sulaneet kuvassa vihreäksi mössöksi. Varjostukset ovat luonnossa ruskeita. Tuota viittaa oikeasti nysväsin pitkään. Ehkäpä rutiinin palautuessa maalaaminenkin muuttuu tehokkaammaksi. Koska miekkojen maalaaminen on miehekästä ja unohdin ostaa starttipakettiini hilemetallimaaleja, oli ryhdyttävä nmm-kikkailuun. Terä kaipaa ronskimpia kontrasteja, reilusti vaaleampia kiiltoja ja syvempiä tummia varjoja. Tästä se lähtee.

Mukana vielä pari kuvaa ergonomisesta työpisteestäni. Valitettavasti pysyvämpään työtilaan ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta. Sohvapöytä kelvatkoon.